Hevosurheilu on koko perheen harrastus

Hevosurheilulla voidaan viitata moneen asiaan, mutta varmaa on se, että riippumatta määrittelystä hevoset ovat hyvin suosittuja niin Suomessa kuin maailmalla. Ihmiset ovat aina ihailleet hevosia ja halunneet tehdä niiden kanssa yhteistyötä. Suomessa hevosurheilu voidaan karkeasti ottaen jakaa ratsastukseen ja raviurheiluun. Ratsastuksesta löytyy tietysti useita erilaisia muotoja, kuten este,- koulu-, kenttä-, lännen- ja islanninhevosratsastus. Myös vikellys, eli laukkaavan hevosen selässä tapahtuva voimistelu, on yllättävän suosittu laji. Hevosurheilu on ehdottomasti koko perheen asia, sillä hevosten parissa viihtyvät tunnetusti niin äidit kuin pikkutyöt, sekä yhtälailla pojat ja isät sekä isoisät. Kiinnostus hevosia kohtaa on yhä kasvussa, ja Suomessa onkin valtava määrä sekä hevosia että hevosharrastajia. Toisin kuin moni muu harrastus tai ilmiö, hevosten kanssa työskentely tai puuhaileminen ei ole keskittynyt vain yhdelle maantieteelliselle alueelle, vaan toimintaa löytyy joka puolelta maata.

Hevosurheilu on sekä harrastus että ammatti

Suomessa on jopa noin 75 000 hevosta. Vastaavasti hevosharrastuksen parissa viihtyy myös suuri joukko ihmisiä. Kansallisen liikuntatutkimuksen 2009 – 2010 mukaan noin 144 000 henkilöä harrastaa ratsastusta ja kesän sesonkihuippuna ratsastuksen harrastajia arvioidaan olevan 160 000. Raveissa käy vuosittain noin 800 000 katsojaa ja aktiivisesti raviurheilua harrastaa noin 50 000 ihmistää. Hevosurheilu tavoittaa siis ison osan suomalaisista ja tuo iloa ja vauhtia moneen suomalaiseen perheeseen. On myös hyvä muistaa, että hevosurheilu ei suinkaan ole ainoastaan mukava vapaa-ajan harrastus, se on myös ammatti ja elinkeino monelle ihmiselle. Vuonna 2014 hevosala työllisti kokonaisuudessaan noin 15 000 henkilöä. Lisäksi ala luonnollisesti synnyttää taloudellista toimintaa erilaisten hevosharrastusta tukevien palveluiden ja tuotemyynnin avulla. Hevosten ylläpito ja harrastustoiminta vaatii huomattavasti kallimmat ja massiivisemmat puitteet kuin useimpien muiden eläinten.
Hevosilla on ollut Suomen historiassa suuri rooli sekä maatiloilla työhevosina että sodassa ratsuina ja kuljetushevosina. Tämä saattaa olla yksi syy miksi hevosia kunnioitetaan niin paljon. Tiedämme kaikki, että sotavuosina hevoset olivat korvaamattomia ja paitsi että ne pelastivat lukuisia ihmisiä ne myös monessa tapauksessa uhrasivat henkensä rintamalla. Ja koska lukuisten suomalaisen juuret ovat maaseudulla ja maataloustöissä, on useimmilla joko omakohtaista tai vanhempien kautta muistikuvia siitä luotettavasta ja vahvasta suomenhevosesta, joka urheasti ja väsymättä teki peltotöitä ihmisten rinnalla. Sota-ajat ovat onneksemme ohi ja erilaiset työkoneet ovat korvanneet hevoset maatiloilla, mutta hevosia löytyy silti suurin joukoin joka puolelta maata. Toki ei olla samoissa luvuissa kuin sodanjälkeisessa Suomessa, jolloin maassa oli jopa 400 000 hevosta, mutta nelijalkaisten määrä on ollut kasvussa 1980-luvulta lähtien, kun hevosurheilu on kasvattanut suosiotaan.

Hevonen on myös terapiaeläin

Aiemmin hevosista puhuttaessa tulivat mieleen työhevoset ja nykyisin joko hevosurheilu tai pikkutyttöjen harrastusponit. Hevosilla on kuitenkin myös yksi vähemmän huomiota saanut tärkeä tehtävä: ne nimittäin toimivat myös terapiaeläimina. Ratsastus on paitsi hauskaa, mutta se on myös mitä parhain keino oppia kehonhallintaa. Tästä hyötyy kuka tahansa hevosen selkään kiipeävä, mutta erityisesti siitä saavat apua ihmiset, jotka ovat esimerkiksi halvaantuneet tai muuten fyysisesti loukkaantuneet. Ratsastusterapia on yksi tehokas, lihaksia vahvistava hoitomuoto kuntoutuksessa. Hevoset tarjoavat myös terapiaa mielelle, ja sanotaankin, että jo hevosen läsnäolo rauhoittaa ihmistä. Hevosen hoitaminen ja vuorovaikutukseen pyrkiminen eläimen kanssa voi puolestaan auttaa henkilöitä, joilla on esimerkiksi masennuksen takia vaikea luoda ihmiskontakteja.
Hevosharrastus ja hevosurheilu ovat voimissaan Suomessa. Tämä ei o le ihme, sillä hevosten kanssa työkentelyllä on pitkät perinteet, eikä moni hevosharrastuksen kerran aloittanut koskaan pääse eroon hevoskuumeestaan. Hevoset ovat upeita eläimiä, jotka vaativat kuitenkin paljon hoitoa ja aivan erilaisia resursseja ja investointeja kuin monet muut eläimet tai harrastukset. Samalla hevosten ympärille on kehittynyt paljon erilaista liiketoimintaa. Rakkaus hevosiin on niin kova, että Suomessa syntyi myös ympäri maailmaa huomiota herättänyt keppihevosharrastus. “”Kepparit”” eivät kuitenkaan ole vieneet elävien ja oikeiden hevosten hurmaa minnekään, vaan päinvastoin juuri korostavat ja muistuttavat siitä olemassaolollaan. Vaikuttaa siltä, että vaikka hevosia ei enää välttämättömyden pakosta tarvita yhteiskunnassamme kuten työhevosia tarvittiin aikoinaan, hevosille on muodostunut uudenlainen tärkeä rooli. Ne ovat joillekin ammatti ja työ, mutta yhä useammalle tärkeä hyvinvoinnin ja ilon lähde.